Kamppailu-urheilijat viihdeteollisuudessa

Kaikki tietävät, että jalkapallossa tarvitaan jonkun verran näyttelijänlahjoja – puhutaanhan lajissa yleisesti ”filmaamisesta”, kun jalkapalloilija jää kierimään kentän pintaan tuskaisen näköisenä saatuaan pienen hipaisun vastustajaltaan pelitilanteessa. Muutamat jalkapalloilijat ovat onnistuneet siirtymään menestyksekkäästi jalkapallouransa jälkeen myös kameran toiselle puolelle aidoiksi näyttelijöiksi. Esimerkiksi Vinnie Jones on tehnyt onnistuneen siirtymän jalkapallokenttien kovanaamasta valkokankaan kovanaamaksi, kun Guy Ritchie keksi roolittaa hänet vuonna 1998 ilmestyneeseen elokuvaan Lock, Stock and Two Smoking Barrels.

Myös moni kamppailu-urheiluja on siirtynyt elokuva-alalle tähdittämään kovaotteisia toimintaelokuvia. Jotkut ovat onnistuneet siirtymässä niin menestyksekkäästi, että useat ihmiset tunnistavat heidät paremmin juuri näyttelijöinä eivätkä oman lajinsa huippu-urheilijoina. He ovat jo sementoineet paikkansa eturivin näyttelijöinä, kun taas joillakin siirtymä on vasta käynnissä. Tässä artikkelissa tutustutaan kamppailulajien osalta molempiin esimerkkeihin, Dolph Lundgreniin, joka on jo luonut menestyksekkään uran näyttelijöinä, sekä Ronda Rouseyhin, joka on toistaiseksi vielä tunnetumpi oman lajinsa edustajana kuin näyttelijänä, mutta on kuitenkin jo kokeillut kynsiään myös valkokankaalla.

Dolph Lundgren – karaten Euroopan mestarista toimintatähdeksi

Dolph Lundgren on tuttu nimi kaikille 1990-luvun toimintaelokuvien ystäville. Hän on Ruotsissa Tukholman alueen Spångassa vuonna 1957 syntynyt näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja ja kamppailulajien harrastaja. Lundgren valmistui kemian alan insinööriksi Royal Institute of Technologysta 1980-luvun alkupuolella ja suoritti maisteritutkinnon kemiantekniikasta Sydneyn yliopistosta vuonna 1982. Vuosina 1980–1981 hän voitti Euroopan mestaruuden harrastamassaan Kyokushin karatessa, jossa hänellä on kolmannen asteen musta vyö. Sydneyssä asuessaan hänestä tuli jamaikalaisen laulajan Grace Jonesin henkivartija. Hänen henkivartijan pestinsä eteni pian suhteeseen Jonesin kanssa. Lundgren sai Fulbright-stipendin MIT-yliopistoon ja muutti Bostoniin, mutta Jones suostutteli kuitenkin Lundgrenin jättämään yliopiston ja muuttamaan hänen kanssaan New Yorkiin tavoittelemaan uraa näyttelijänä. Aluksi hän työskenteli lyhyen ajan mallina sekä manhattanilaisen baarin ovimiehenä.

Dolph Lundgren – karaten Euroopan mestarista toimintatähdeksi

Lundgrenin ensimmäinen elokuvarooli oli Jonesin tähdittämässä James Bond ja kuolemankatse -elokuvassa, jossa Lundgrenilla oli pieni rooli KGB-agenttina. Läpimurtonsa Lundgren teki vuoden 1985 Rocky IV -elokuvassa, jossa hän näytteli vaikuttavaa neuvostoliittolaista nyrkkeilijää Ivan Dragoa. Hän kertoi haastattelussa äkkiä räjähtäneestä suosiostaan, että hän meni elokuvan ensi-iltaan Grace Jonesin poikaystävänä ja poistui paikalta toimintatähti Dolph Lundgrenina. Lähes kaksimetrinen ja pitkälti toista sataa kiloa painava Lundgren nähtiin aluksi liian pitkänä vastanäyttelijänä Stallonelle, mutta hänet valittiin kuitenkin lopulta rooliin.

Rocky IV:n jälkeen Lundgren on tähdittänyt yli 40 elokuvaa, joista suurin osa on ollut toimintaelokuvia. Vuonna 1987 hän näytteli He-Manin roolin Masters of the Universe -elokuvassa ja vuonna 1989 hän esitti Frank Castlea elokuvassa The Punisher. Hänen suosionsa toimintasankarina jatkui myös 1990-luvulla, jolloin hän näytteli muun muassa elokuvissa Dark Angel (1990) ja Universal Soldier (1992).

Vuonna 1998 hän esiintyi John Woon ohjaamassa elokuvassa Blackjack, jossa Lundgren näytteli valkoista väriä kammoavaa eli leukofobiaa potevaa liittovaltion seriffiä. Sylvester Stallone on kertonut haastattelussa, että Dolph Lundgrenin lyötyä häntä oikeasti Rocky IV -elokuvan kuvauksissa Stallone joutui viettämään neljä päivää sairaalassa tarkkailussa, joten tätä entistä karatemestaria vastaan näyttelemisen sijasta kannattaa luultavasti pitäytyä 21:n pelaamisessa.

Ronda Rousie – UFC-mestarista viihdeteollisuuteen

Ronda Rousey syntyi vuonna 1987 Yhdysvaltain Kaliforniassa, missä hän eli rankan lapsuuden, jota värittivät muun muassa hänen puhevikansa ja isän itsemurha. Rousey syntyi napanuora kaulansa ympärillä, minkä vuoksi hän lähes menehtyi hapen puutteeseen ja sai lievän aivovamman, jonka vuoksi hän ei oppinut puhumaan ennen kuin hän täytti kuusi vuotta. Hänen perhettään kohtasi suuri tragedia, kun Rousyn isän selkä murtui hänen ollessaan kelkkailemassa tyttäriensä kanssa. Kun isä sai tietää, että hänen halvaantumisensa olisi lopullista ja etenisi neliraajahalvaukseksi, hän riisti henkensä Rondan ollessa 8-vuotias.

Rondalla oli vaikeuksia koulussa, mutta hänen äitinsä löysi lopulta keinon tyttärensä turhautumisen kanavoimiseen judosta, jossa Rondan äiti oli voittanut maailmanmestaruuden vuonna 1984. Ronda oppi äidiltään muun muassa hänen myöhemmin UFC-otteluissa tunnetuksi tekemänsä käsilukon. Ronda kehittyi huippuottelijaksi judossa ja hänestä tuli ensimmäinen amerikkalainen naismitalisti judon MM-kisoissa kahteentoista vuoteen, kun hän tuli hopealle vuoden 2007 turnauksessa. Vuoden 2008 olympialaisissa hän saavutti pronssimitalin. Rousey lopetti judouransa 21-vuotiaana.

Rouseysta tuli ensimmäinen naisottelija vapaaottelun suurimpaan organisaatioon UFC

Judouransa jälkeen Rousey oli epävarma tulevaisuudestaan ja työskenteli Los Angelesissa baarimikkona asuen tuolloin autossaan. Vuonna 2010 hän osallistui ensimmäiseen vapaaottelukilpailuunsa, jonka hän voitti 23 sekunnissa käsilukolla. Seuraavat kaksi ottelua hän voitti samalla lopetuksella ajassa 57 ja 24 sekuntia. Vuonna 2012 hänestä tuli Strikeforcen naisten kääpiösarjan mestari, kun hän päihitti Miesha Taten.

Rouseysta tuli ensimmäinen naisottelija vapaaottelun suurimpaan organisaatioon UFC:hen, jossa hän puolusti kääpiösarjan mestaruutta useita kertoja. Suurin osa näistä otteluista päättyi vain kymmenissä sekunneissa hänen tuhoisaan käsilukkolopetukseensa. Rousey herätti erittäin suurta mediahuomiota, koska hänessä yhdistyi useita myös muuten lajin ulkopuolisiin katsojiin vetoavia piirteitä, hänen ulkonäkönsä, ennen ottelua vastustajiinsa kohdistunut uhittelu sekä sitä seurannut täydellinen nöyryyttäminen nopeilla lopetuksilla kerta toisensa jälkeen.

Rousey nähtiin seksikkäissä uimapukukuvissa muun muassa ESPN Body Issue- ja Maxim-lehdissä, minkä lisäksi hän esiintyi vuoden 2014 Expendables 3 -elokuvassa sekä vuoden 2015 elokuvissa Furious 7 ja Entourage. Rouseyn nähtiin keskittyvän liikaa vapaaottelun ulkopuolisiin asioihin osallistuessaan elokuvien tekemiseen, mutta niidenkin jälkeen hän puolusti mestaruuttaan vielä neljästi voittaen kaikki ottelut ensimmäisessä erässä. Vuonna 2015 hän kuitenkin hävisi tyrmäyksellä Holly Holmille, eikä kyennyt enää haastamaan seuraavassa ottelussaan Amanda Nunesia.

Vuoden 2018 alussa Rosey kertoi siirtyvänsä WWE-showpainiuralle. Vapaaottelussa hän oli ensimmäinen supertähti naisottelijoiden puolella ja useiden vuosien ajan myös koko vapaaottelun ylivoimaisin ja vetovoimaisin tähti. Vaikka hänen käsilukkojaan ei ehkä enää päästä todistamaan vapaaottelukehässä, Rousey tullaan näkemään varmasti tulevaisuudessa vielä vuosien ajan viihdeteollisuuden puolella.