Kamppailulajit ympäri maailmaa

Termejä taistelulaji, kamppailulaji ja itsepuolustuslaji käytetään usein synonyymeinä, mutta termit ovat hieman epämääräisiä, kun niitä käytetään kuvaamaan tiettyjä lajeja. Näiden lajien tarkoituksena on opettaa henkilölle taitoja, joita hän voi käyttää puolustautumiseen fyysistä hyökkäystä vastaan, suorittaakseen hyökkäyksen itse tai kilpaillakseen kyseisessä lajissa. Monet lajit sisältävät piirteitä useammasta termistä tarkoituksensa ja ideologiansa mukaisesti.

Taistelulajit kuuluvat olennaisesti sodankäynnin historiaan, ja niiden käyttötarkoitus on pohjimmiltaan vastustajan vahingoittaminen tai jopa tappaminen. Itsepuolustuslajit taas ovat pehmeämpiä tekniikoita käyttäviä lajeja, joiden tarkoitus on oman tai toisen ihmisen koskemattomuuden suojaaminen.

Kamppailulajeista puhuttaessa tarkoitetaan ensisijaisesti kilpailemiseen tarkoitettuja lajeja, joiden säännöt, tekniikat ja luonne mahdollistavat mielekkään ja turvallisen kilpailemisen. Kamppailulajit voivat soveltua myös itsepuolustukseen. Kamppailulajeista puhuttaessa mieleen tulevat usein päällimmäisenä japanilaiset budolajit, mutta kilpailemiseen sopivia lajeja on kehitetty ympäri maailmaa.

Judo

Judo on Jigorō Kanōn 1880-luvulla Japanissa kehittämä kamppailulaji, jonka tekniikat koostuvat pääasiassa heitoista, sidonnoista, käsilukoista ja kuristuksista. Judo tarkoittaa japaniksi joustavaa tai pehmeää tietä. Judon harrastajien tasoa kuvataan vyöasteikolla, jonka järjestys normaalisti on alimmasta arvosta ylimpään: valkoinen, keltainen, oranssi, vihreä, sininen, ruskea, musta, punavalkoinen, punainen.

Kanō loi judon karsimalla jujutsusta vaarallisia lyöntitekniikoita. Judon ensimmäiset MM-kilpailut järjestettiin vuonna 1956 Tokiossa. Olympialaisissa judo oli mukana Tokion kisoissa vuonna 1964, ja vakituiseen olympiaohjelmaan se lisättiin vuonna 1972.

Taekwondo

Taekwondo on korealainen kamppailulaji, joka viittaa kahteen erilaiseen kamppailulajityyliin. Näistä kahdesta urheilulajin kattojärjestö World Taekwondo Federationin ja opetuksellisesta sisällöstä vastaavan Kukkiwonin hallinnoiman taekwondo-tyylin ottelu on olympialaji. Taekwondo on kehittynyt useiden taisteluperinteiden vaikutteista, mutta eniten siihen on vaikuttanut Shōtōkan-karate. Taekwondo-nimellä lajia alettiin levittää vuoden 1955 jälkeen Koreassa yliopiston ja armeijan keskuuteen.

Kilpailuissa pyritään voittamaan vastustaja keräämällä enemmän pisteitä tai tyrmäämällä. Lyönnit päähän ovat kiellettyjä. Pisteitä kerätään pääasiassa potkuilla, jotka sallitaan täydellä kontaktilla vyötärön yläpuolelle.

Thainyrkkeily

Thainyrkkeily eli muay thai on pystyottelulaji, joka on kehitetty muinaisesta thaimaalaisesta Krabi Krabong -sotataidosta. Thainyrkkeilyn tekniikkavalikoimaan kuuluvat potkut, polvipotkut, lyönnit, kyynärpäälyönnit, kiinniotto- ja puolustustekniikat sekä pystypaini. Otteleminen tapahtuu nyrkkeilykehässä. Ottelussa toimii kehätuomari sekä ottelijan tekniikoita arvostelevat arvostelutuomarit.

Muay thai on Thaimaan kansallislaji ja tärkeä osa sen kulttuurihistoriaa. Thaimaassa lajiin kuuluu olennaisesti jokaisessa ottelussa noudatettavia perinnetapoja ja rituaaleja. Ottelun seremoniallinen kaava on peräisin historialliselta ajalta, jolloin maassa vallitsi henkiusko. Otteluun kuuluu tunnusomainen musiikillinen ääniympäristö sekä ottelun alussa suoritettavat taikauskoiset seremoniat.

Sambo

Sambo on aikoinaan Neuvostoliitossa kehitetty kamppailulaji, jonka venäjän kielen sanoista ”samooborona bez oružija” tuleva nimi tarkoittaa itsepuolustusta ilman aseita. Lajin perinteet ovat venäläisessä kansanpainissa, mutta siinä on vaikutteita myös esimerkiksi judosta.

Sambossa keskitytään perinteisesti heittoihin, lukkoihin ja mattokamppailuun. Judosta poiketen lajissa sallitaan jalkalukot, mutta ei kuristusotteita. Laji oli tarkoitettu alun perin neuvostoaikana ainoastaan sotilaskäyttöön, mutta se tunnustettiin vuonna 1991 urheilulajiksi. Lajin ensimmäiset MM-kisat käytiin vuonna 2001.

Savate

Savate on ranskalainen kamppailulaji, joka juontaa juurensa 1700-luvulle, jolloin merimiehet kehittivät tehokasta tappelulajia Marseillen satamassa. Ranskat lait rankaisivat tuolloin ankarasti nyrkillä annetuista iskuista, mutta eivät potkuista. Savatessa käytetään nopeita ja tehokkaita potkuja ja perinteisen nyrkkeilyn käsitekniikoita.

Brasilialainen jujutsu

Brasilialaiset Carlos ja Hélio Gracie kehittivät japanilaisten judo- ja jujutsutekniikoiden pohjalta brasilialaisen jujutsun 1920-luvulla. Brasilialaisessa jujutsussa keskitytään pääasiassa maassa suoritettaviin kamppailutekniikoihin. Vastustaja pyritään viemään ottelutilanteessa nopeasti maahan, jossa ottelu lopetetaan lukolla tai kuristuksella. Brasilialaisen jujutsun ottelijat ovat pärjänneet hyvin myös vapaaotteluissa. Lukkopaini muistuttaa läheisesti brasilialaista jujutsua ilman siinä käytettävää jujutsu-pukua.